Kylän historiaa

"Muodostukoon kylästä tulevien johtavien emäntien ja isäntien korkeakoulu."

- Kustaa Vilkuna 29.9.1953, Uusi Suomi -

Latokartanon Ylioppilaskylän eli tuttavallisemmin Latokylän perustivat aktiiviset maatalousylioppilaat. Kylän rakentamisen edistämiseksi perustettiin v. 1950 MMYL ry:n edeltäjä Maatalousylioppilaiden liitto, johon kuuluivat silloin Sampsa, Agro-Forst ja kotitalousylioppilaat. Lukuisten julkisuutta saaneiden tempausten ja rahankeruutapahtumien jälkeen A- ja B- talojen rakentaminen aloitettiin vuonna 1952. Ensimmäiset asukkaat pääsivät muuttamaan kylään seuraavana vuonna, eli syyskuussa 1953.

Kylää hallinnoimaan perustettiin vuonna 1952 Säätiö Stiftelsen Latokartano – Vicus Agriculturae Studiosorum, jonka hallituksessa vaikutti, ja vaikuttaa edelleen, maatalous- ja elintarvikealan asiantuntijoita. Kylän suojelijaksi on pyydetty aina hallitseva Tasavallan Presidentti.

Kunnianosoituksena Viikin alueen historialliselle talonpoikaiskulttuurille laati akateemikko Kustaa Vilkuna 1950-luvulla kylälle ohjesäännön, joka perustuu vanhaan suomalaiseen kylähallintoon. Perusajatuksena oli, että kylässä asukkaat itse kylänvanhimman (oltermannin) johdolla hoitavat kylän sisäiset asiat. Asuintalot nimettiin koukuiksi: Sampsan, Pellervon, Osmottaren, Kalevan, Kaski- ja Peltokoukku. Koukun kokouksen (talokokouksen) tehtävänä oli valita joka syksy talon asukkaista herastuomari ja suntio, jotka ovat jäseniä kylän lautakunnassa. Tätä ohjetta noudatetaan edelleen, sillä joka syksy talokokouksissa valitaan joka talosta kaksi henkilöä kylän lautakuntaan. Lisäksi lautakuntaan kuuluvat kylässä asuva oltermanni ja asukkaiden valitsema kylän yhteinen suntio. Lautakunta päättää nykyisin mm. uusien asukkaiden valinnasta ja käsittelee kylän sisäisiä asioita.

Yliopisto aloitti oman rakentamisensa Viikissä 1960-luvun alussa. Samoin Latokylä laajeni 60-luvulla, kun toisessa rakennusvaiheessa rakennettiin C- ja D-talot v. 1968. Kolmannessa vaiheessa v. 1974 valmistuivat ns. perhetalot eli E- ja F-talot. Samoihin aikoihin Viikkiin rakennettiin myös metsäylioppilaiden asuintalot sekä ensimmäiset HOAS:n kerrostalot.

Aikojen saatossa taloja on remontoitu nykyaikaisemmiksi. Kahden hengen soluhuoneista on siirrytty yhden hengen huoneisiin, kerroksiin on korjattu asianmukaiset keittiö- ja wc-tilat ja kylään mm. asennettiin Internet-yhteys asukasvoimin v. 1998. A- ja B-talot peruskorjattiin 1980-luvun alussa ja C- ja D-talot 1990-luvulla. Myös E- ja F-taloihin on tehty mm. keittiöremontti. Kylässä on tällä hetkellä 127 soluasuntoa A-D-taloissa ja 41 yksiötä ja 21 kaksiota C-F–taloissa. Kyläläisten asuttamisen lisäksi kylän kerhotilat ovat mahdollistaneet tiedekunnan ainejärjestöille ja opiskelijoille lukuisien juhlien ja illanviettojen järjestämisen.

Kylä on aina ollut tunnettu yhteisöllisyydestä ja hyvästä hengestään. Kyläläiset kokoontuvat yhteen mm. joka syksy ja kevät järjestettävissä kylätalkoissa ja -kokouksissa. Erityisesti kylän kevätjuhla on erityisen suuri tapahtuma, johon kutsutaan kyläläisten lisäksi myös vieraita sekä ainejärjestöistä että Latokartano-säätiön hallituksesta.

Mukailtu lähteestä: Savolainen, S. 2003. Kylä kaupungissa.

Kylästämme on julkaistu kirja Latokartanon ylioppilaskylän viisikymmenvuotisjuhlan kunniaksi.
Kirjan voi ostaa omakseen kylän toimistosta.